Skip to content

CASE: MTK:n 100-vuotisjuhlat

Messukeskus 9. & 10.6.2017

Pähkinän-
kuoressa

Tilat

Amfi-sali, eteläinen ja pohjoinen sisäänkäynti ja niiden ulkoalueet, ylä-, ala- ja lasigalleria jossa rekisteröintipisteet, kahvipisteet, naulakot, yritys/järjestönäyttelyalue sekä mediatilat.

Osallistujamäärä

9.6. n. 1200 ja 10.6. n. 2500.

Oheispalvelut

Catering, somistus, tekniikka sekä näyttelytekniikka

Tiivistelmä

Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. MTK 100 -juhlavuoden valtakunnallinen päätapahtuma oli MTK 100-juhla 10.6.2017 Amfi-salissa, Messukeskuksessa. MTK 100 -ohjelma oli osa Suomi 100 –juhlaohjelmaa.  MTK 100 -juhla koostui useammasta osatapahtumasta 9.–10.6. Juhlakokonaisuuteen kuului MTK:n 34. liittokokous illallisviettoineen 9.6. Messukeskuksessa sekä MTK 100 työkonekavalkadi ja yleisöjuhla Rautatientorilla Helsingissä, 10.6 aamujumalanpalvelus Tuomiokirkossa sekä MTK 100 -juhla sekä lounas Messukeskuksessa. MTK 100 -juhlan kohokohta oli Maan ja metsän laulu näytelmän ensiesitys kahdensadan esiintyjän toteuttamana. Juhlan keskiössä oli maaseudun elinkeinojen ja niiden yrittäjien ammattiylpeys.

MTK 100-juhlaan osallistui yli 2 500 henkeä sisältäen MTK:n jäseniä, kutsuvieraita sidosryhmistä ja kansainvälisiä vieraita. Lisäksi juhlaa seurasi tuhansittain suoran nettilähetyksen välityksellä MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilla.

Teemana kasvukausi

MTK 100 -juhlassa kuultiin valtiovallan ja presidentin tervehdykset maaseudun elinkeinoille, keskusteltiin innovatiivisesti maaseudun elinkeinojen tulevaisuudesta ja yrittäjien hyvinvoinnista. Juhlan huipennuksena ensiesityksensä sai juhlanäytelmä Maan ja metsän laulu parinsadan esiintyjän voimin. Juhlan juontajina toimivat Peter Nyman ja Maija Lehmusvirta. Juhla päätettiin Maamme-laulun yhteislauluun, jonka jälkeen vieraat siirtyivät juhlalounaalle nauttimaan suomalaisesta pitopöydästä. 

Juhlan keskiössä oli maaseudun elinkeinojen ja niiden yrittäjien ammattiylpeys. Samalla juhlistettiin järjestön satavuotista edunvalvontatyötä ja nostettiin yhdessä jäsenten ja sidosryhmien kanssa katse kohti tulevaisuutta. Juhlan teemana oli kasvu, joka näkyi niin ohjelmassa, viestinnässä, tila- ja somistussuunnittelussa kuin ruokailussa.

Kasvukausi ja suomalaisuus oli juhlassa esillä monin tavoin

Kaikessa huomioitiin korkea kotimaisuusaste, design, palvelut, raaka-aineet sekä suomalaiset perinteet ja nykypäivä. Somistuksessa ja värimaailmassa huomioitiin suomalainen luonto ja maaseutu sekä ajankohtainen sesonki eli alkukesä, joka on myös kasvukauden alku. Kaikkia tiloja ja toimintoja yhdisti MTK 100 visuaalinen ilme.

Ruoka tärkeässä roolissa

Ruoka ja ruokailu oli tärkeässä roolissa juhlan tarinankerronnassa. MTK 100 ja Suomi 100 -juhlavuonna panostetaan yhdessä syömiseen. Juhlan teemat ja arvot toistuivat menusuunnittelussa, tarjoilussa, tilasuunnittelussa, kattauksessa ja somistuksessa. Raaka-aineiden kotimaisuus aste nousi 95 prosenttiin. Menusuunnittelu tehtiin huolella kunnioittaen suomalaisia, sesonginmukaisia raaka-aineita, suomalaista ruokakulttuuria, perinteitä ja nykypäivän trendejä. Juomat sovitettiin osaksi menuta. Laatukriteerit olivat korkeat ja ne toteutettin Fazer Food Servicen toimesta. Ruokahävikkipuolella tehtiin myös yhteistyötä Hursti-avustusjärjestön kanssa.

Kattauksissa, menuissa ja somistuksessa mentiin aina astetta juhlavampaan suuntaan perjantaista lauantaille. Samalla hlömäärät suurenivät 1200 henkilöstä 2500 henkilöön. Ruokailutila oli yleisilmeeltään tyylikäs ja iloinen MTK 100 -juhlailmettä ja värimaailmaa myötäillen. Ruokailut toteutettiin 9-10.6. saleissa 6a (9.6. lounas), 6b (9.6. ilta) ja 6ab (10.6. lounas).

Tiimi & tilat

Tapahtuman päävastuussa oli MTK 100 -juhlavuoden tuottaja, tukena MTK:n johto ja viestintä- ja järjestöryhmän edustajat sekä tekniset kumppanit (Messukeskus, Fazer Food Services, mainostoimisto KEDM, Suomen videoviestintä SVV Oy). Juhlan ja liittokokouksen toteutukseen paikan päällä osallistui kolmisenkymmentä henkeä MTK keskusliiton henkilöstöstä. Lisäksi paikan päällä oli juhlanäytelmän tuotantotiimi sisältäen parikymmentä huipputason ammattilaista ja parisensataa esiintyjää.

Amfi-salista oli moneksi

Juhla ja liittokokous toteutettiin Amfi-salissa. Ensimmäisenä päivänä 1 200 ja toisena päivänä 2 500 hengelle. Suuri näyttämö (T-muoto, leveys 53 m) oli haasteellinen tekniikalle, mutta ammatilaisten ja teknisten kumppanien kanssa saatiin toteutus suunnitelmien mukaiseksi.

Yksityiskohtaiset lava- ja valosuunnitelmat loivat pohjaan muulle tekniikalle ja sen toteutukselle. Tilalta ja lavalta vaadittiin muuntautumiskykyä, kun samassa tilassa toteutettiin kaksi erilaista tapahtumaa peräkkäisinä päivinä eri henkilömäärille. Tilaa saatiin hyvin somistettua juhlailmeeseen taustakankailla, lavalla, lippumetsällä, matoilla, valoilla jne.

MTK 100 -juhlan ja liittokokouksen toteutuksessa käytössä oli Amfi-salin lisäksi eteläinen ja pohjoinen sisäänkäynti ja niiden ulkoalueet, ylä-, ala- ja lasigalleria missä sijoitettu rekisteröintipisteet, kahvipisteet, naulakot, yritys-/järjestönäyttelyalue sekä mediatilat.

Somistus

MTK 100 -juhlailmeellä sekä monipuolisella tila- ja somistussuunnitelmalla luotiin arvokkaat puitteet tapahtumalle. Punaisena lankana kulki MTK 100 ja Suomi 100, suomalainen luonto, maaseutu ja kesä. Materiaaleina näkyi esimerkiksi koivua, pöllejä, kukkia ja räsymattoja. Tärkeänä elementtinä oli myös työhevos-, traktori- ja työkonekavalkadi, joka kulki Rautatientorilta Messukeskukseen. Vanhat koneet ja traktorit olivat myös näytillä liittokokouksen ja juhlan vieraille luoden historialliset raamit tapahtumalle Messukeskuksessa.

Yhteistyö Messukeskuksen suunnittelijan ja MTK:n välillä oli kaikin puolin onnistunutta – ajatukset ja tavoitteet ymmärrettiin nopeasti. Somistus oli merkittävä osa juhlan tarinankerrontaa. Somistussuunnitelmalla taattiin esteetön ja sujuva kulku yhdestä tilasta toiseen, kun kyseessä oli suuret henkilömäärät yleisissä tiloissa, juhlatilassa ja ruokailutiloissa.

Onnistuneen juhlan salaisuus

Keskiössä on selkeät tavoitteet ja vastuunjaot sekä riittävät budjetti- ja henkilöresurssoinnit. Tarkat suunnitelmat ja aikataulutukset sekä ammattitaitoiset sekä sitoutuneet yhteistyökumppanit luovat hyvät puitteet onnistumiselle. Toteutuksen kannalta keskeistä on innostuneet, iloiset ja ratkaisukeskeiset kumppanit ja kollegat. Suunnitteluvaiheessa tarvitaan myös rohkeutta katsoa asioita uudella tavalla ulkopuolisena ja eläytymistä vieraan rooliin. Tarvitaan myös vahvaa tarinankerrontaa ja viestintää sekä kykyä nähdä kokonaisuuksia sekä miten yhdistää perinteitä ja nykypäivää hyvällä maulla ja laadulla. Yksityiskohdat ohjelmassa ovat tärkeitä onnistumisen kannalta, samoiten yllätyksellisyys.

Huomioi ruokailu osana tarinankerrontaa. Yhtenäinen, tarkasti mietitty ilme huomioiden kaikkea aisteja sekä kiinnostava ohjelma luo pohjan onnistuneelle asiakaskokemukselle.

Lopuksi

Päästiinkö tapahtuman tavoitteisiin?
Tapahtumakokonaisuus onnistui yli odotusten ja juhla oli tämän huipentuma. Yhdessä kollegoiden, kumppaneiden, esiintyjien sekä juontajien kanssa luotiin ikimuistoinen tapahtuma vieraille. Lopputuloksena onnistunut tapahtumakokonaisuus jossa korostui ilo, laatu, yhteisöllisyys, innostus ja myönteinen kuva tulevaisuudesta. Ole ylpeä ammatistasi!

Millaista palautetta saitte tapahtumasta?
Kiiteltiin ohjelmakokonaisuutta, juhlan puitteita, esiintyjiä, ruokaa ja iloista ilmapiiriä. Hyvällä maulla toteutettu laadukas ja arvokas tapahtumakokonaisuus. Erityiskiitos sai varta vasten juhlaa tuotettu juhlanäytelmä Maan ja metsän laulu.

Miten yhteistyö Suomen Messujen kanssa kokonaisuudessaan sujui?
Yhteistyö sujui hienosti alusta loppuun. Heti alkuun löysimme avainhenkilöiden kanssa yhteisen sävelen tavoitteissa ja toteutuksessa. Meillä oli kovat laatuvaatimukset ja ne täyttyivät niin palveluiden, henkilöstön kuin tekniikan ja tilojen suhteen. Joustava, antoisa ja huumorilla höystetty yhteistyö rautaisten ammattilaisten kesken tuotti innostusta ja tulosta.