Ranska on tuhansien keskustelujen maa

Helsingin Kirjamessuilla esitellään tänä vuonna ranskalaista kirjallisuutta ja kulttuuria. Ranska on näkyvästi esillä  syksyn kirjasadossa: toistakymmentä suomennosta ja yhtä monta Ranskaa käsittelevää romaania ja esseetä julkaistaan Suomessa. Näistä kirjoista piirtyy monipuolinen kuva maasta, jossa keskustellaan avoimesti maailmanlaajuisista teemoista.

Teemamaan ohjelmasta vastaa Ranskan instituutti, jonka osastolla messuilla myydään ranskalaista kirjallisuutta. Messujen avajaisnauhan leikkaa Ranskan Suomen-suurlähettiläs Serge Tomasi  yhdessä ohjelmajohtaja Ronja Salmen kanssa 24.10. klo 10.

Suosittu ranskalainen kirjailija ja lehdistövapautta puolustava toimittaja kirjamessuille

Kirjamessuille saapuu ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja Éric Vuillard, joka on kirjoittanut tänä vuonna suomennetun teoksen Päiväkäsky. Se on tosi ja viiltävän tarkka kuvaus natsi-Saksan kulisseista. Päiväkäsky muistuttaa silmien ummistamisen ja myöntymisen vaaroista sekä siitä, että pahin ei ole väistämätöntä. Teos voitti Ranskan merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Goncourtin vuonna 2017 ja sitä on myyty satojatuhansia kappaleita.

Ranskalainen toimittaja Christophe Deloire  on lehdistönvapautta puolustavan Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) pääsihteeri. Deloire pitää puheenvuoron toimittajiin kohdistuvasta vihapuheesta, jatkuvasta ahdistelusta ja maalittamisesta. Esitystä kommentoivat kirjailija Sofi Oksanen, dosentti Riku Neuvonen ja toimittaja Tuomas Muraja. Keskustelun juontaa Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Jarmo Mäkelä.

Kuinka hyvin Ranska loppujen lopuksi tunnetaan?

Kirjamessuilla on useita keskusteluja, joiden keskiössä on Ranska. Messuilla keskustellaan, miten kirjallisuus auttaa ymmärtämään eri kulttuureja. Toisin kuin moni muu maa Ranska on säilyttänyt oman tiiviin ja monenkirjavan pienkirjakauppojen ja kustantajien verkoston aktiivisen kulttuuripolitiikan ansiosta.  Ranskalaiset asiantuntijat puhuvat Ranskan kirja-alasta ja -politiikasta sekä siihen liittyvistä erityispiirteistä kuten kirjan sovitusta kiinteästä hinnasta (Fixed Book Price policy) ja julkisesta rahoituksesta. Kansallisvaltioiden suhde Euroopan unioniin on koetuksella. Mitä Brexitistä tuli, joutuuko Italia jättämään euron, pystyykö edes Ranska sitoutumaan yhteiseen Eurooppaan? Ovatko Ranskan tunnuslauseen periaatteet, vapaus, veljeys ja tasa-arvo,  aidosti elossa vai ovatko ne korventuneet ontoiksi fraaseiksi?

Vapaus, veljeys, tasa-arvo. Ranskasta se kaikki alkoi 24.10. klo 13.30, Kruununhaka
Onko Ranska kirjallisuuden ystävien paratiisi? 25.10. klo 15.30, Töölö
Kirja avaimena toiseen kulttuuriin 24.10. klo 18.30, Töölö
Miksi Ranska raivoaa? 25.10. klo 16.30, Senaatintori
Ranskan muuttuva vasemmisto 26.10. klo 17.00, Kruununhaka
Euroopan suunta 27.10. klo 14.30, Senaatintori

Meillä kaikilla on jonkinlainen idea Ranskasta ja sen kulttuurista

Tämän vuoden teemamaan ohjelma osoittaa, että Ranska on edelleen inspiraation lähde monille suomalaisille kirjailijoille. Milja Kauniston Tulenpunaisen cabaret’n tarina sijoittuu 1900-luvun alun Pariisiin, Sari Havasin Rivierasta terveisin antaa kuvan elämästä Etelä-Ranskan rannoilla kun taas Annastiina Heikkilän Miksi Ranska raivoaa ja Jorma Turusen Ranskan muuttuva vasemmisto yrittävät selittää Ranskan poliittista elämää. Myös Ranskan naiset näyttävät kiinnostavan suomalaisia: Hannu Mäkelän Varjo kertoo Jeanne d’Arcin elämästä, Rose-Marie Peaken Korsetti ja krusifiksi ranskalaisista barokin ajan naisista ja Pamela Druckermanin Mademoisellesta Madameksi naisten elämästä nykypäivänä.

Entä miltä Ranska näyttää ranskalaisissa kirjoissa?

Kolme ranskalaista, tänä vuonna suomeksi julkaistua teosta ovat erityisen merkittäviä. Näiden teosten kirjailijat eivät kuitenkaan vieraile Helsingin Kirjamessuilla. Ilmiömäinen Edouard Louis’n Ei enää Eddy kertoo nuoren homopojan vaikeasta kasvusta pienessä kylässä ja elämästä köyhässä perheessä. Kirjan päähenkilön kokemukset sekä sukupolven ja yhteiskuntaluokkien ristiriidat ovat universaaleja. Alice Zeniterin Unohtamisen taito käsittelee vaikean perhehistorian muistia. Kirjan taustalla on Algerian ja Ranskan historiallisia tabuja ja traumoja. Mona Choletin Naisia vai noitia -kirja kertoo kolmen noitana pidetyn naisen vainosta. Kirjailijan mukaan noita-käsitys vaikuttaa länsimaiden sukupuoli- ja tasa-arvokeskustelun taustalla vielä nykypäivänäkin.

Suomen suurin kirja-alan tapahtuma

Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi. Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton kanssa. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on myös Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa. Messuilla on myös Levymessut ja Postimerkkinäyttely. Suunnista kirjaan -tapahtuma järjestetään torstaina ja perjantaina ja se tuo noin 8000 koululaista messuille.

Helsingin Kirjamessut järjestetään 24.–27.10.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma on avoinna torstaista lauantaihin 24.–26.10. klo 10-20 ja sunnuntaina 27.10. klo 10-18.
Liput ovelta ja tapahtuman aikana verkkokaupasta: aikuiset 19 e, lapset, opiskelijat, varusmiehet, työttömät, eläkeläiset 12 e, perhelippu 41 e, kokoaikaliput 34 e/24 e.
Liput ennakkoon edullisemmin verkkokaupasta http://shop.messukeskus.com

Tapahtuma järjestetään nyt 19. kertaa. Samanaikaisesti järjestetään Viini ja Ruoka -tapahtuma, johon pääsee tutustumaan samalla lipulla. Tapahtumakokonaisuudessa vieraili viime vuonna 85 616.

Lisätietoja: tiedottaja Teija Armanto, Messukeskus, puh. 050 376 0804, teija.armanto@messukeskus.com
ohjelmajohtaja Ronja Salmi, puh. 040 750 1019, ronja@ryovari.fi
teemamaa Ranska: Ranskan instituutti, Michaël Toledano, michael.toledano@france.fi

www.helsinginkirjamessut.fi

Kuvia Helsingin Kirjamessuilta http://mediabank.messukeskus.com