Kansainväliset kirjailijavieraat: Helsingin Kirjamessut verkossa

Kansainväliset kirjailijavieraat / Helsingin Kirjamessut verkossa 2020

Otto Gabrielsson
Otto Gabrielsson (s. 1981) syntyi Tukholmassa ja on Jörn Donnerin neljäs lapsi. Hän opiskelee psykologiaa Karolinska Institutenissa Tukholman Solnassa. Gabrielsson on kirjoittanut teoksen Rikkaruoho Viimeinen kirje isälle (S&S) isäsuhteestaan.

Camilla Grebe
Camilla Grebe (s. 1968) on Ruotsin suosituimpia jännityskirjailijoita. Aiemmin kirjailijakaksikoissa kirjoittanut Grebe julkaisi ensimmäisen soolona kirjoittamansa rikosromaanin Kun jää pettää alta vuonna 2016, ja se oli hänen todellinen läpimurtonsa. Kun jää pettää alta on käännetty yli 20 kielelle, ja sen elokuvaoikeudet on myyty. Lemmikki (2018) palkittiin vuonna 2017 Ruotsin parhaana rikosromaanina, ja se valittiin myös parhaaksi pohjoismaiseksi rikosromaaniksi ja sai arvostetun Lasiavain-palkinnon. Horros (2019) on ollut lukijoiden rakastama ja kriitikoiden ylistämä. Sekä Ruotsin että Pohjoismaiden parhaana rikosromaanina palkittu Varjokuvat (Gummerus) on Greben neljäs yksin kirjoittama dekkari.

Ken Follett
Ken Follett (s 1949) syntyi Walesin Cardiffissa. Hänen isänsä oli pienipalkkainen verotarkastaja. Koska vanhemmat olivat vannoutuneita kristittyjä, Follett ei saanut lapsena katsoa televisiota eikä käydä elokuvissa. Tämän vuoksi hän alkoi käyttää mielikuvitustaan viihdykkeenään. Follett aloitti kirjoittamisen jo lapsena. Follett opiskeli filosofiaa Lontoossa ja työskenteli toimittajana lehdissä ennen kirjallista läpimurtoaan. Omassa kirjoitustyössään Follett pyrkii omien sanojensa mukaan läpikuultavaan proosaan, rakentamaan yksinkertaisia lauseita, jotka lukija ymmärtää kertalukemalla. Näin kieli ei vedä huomiota itseensä vaan vapauttaa viihtymään jännärin parissa, pelkäämään, jännittämään, liikuttumaan. Tänä vuonna on käännetty Folletin teos Tuli ilta ja tuli aamu (WSOY) suomeksi.

Rakel Helmsdal
Rakel Helmsdal (s.1966) on Färsaarten kirjailija. Hänen äitinsä on Färsaarten runoilija Guðrið Helmsdal. Rakel syntyi Tårnbyssä, Amagerissa, Tanskassa, mutta on asunut suurimman osan elämästään Tórshavnissa Färsaarilla. Hän asui viisi vuotta Ranskassa, jossa hän kirjoitti neljä kirjaa. Hän on opettanut luovaa kirjoittamista ja draamaa sekä ollut mukana nuorisoteatterissa. Rakel Helmsdal: Loftar tú mær? Kuvakirja, Bókadeild Føroya Lærarafelags, 2019 on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokas.

Lars Kepler
Nimimerkki Lars Keplerin takana on ruotsalainen kirjailijapariskunta Alexander Ahndoril (s. 1967) ja Alexandra Coelho Ahndoril (s. 1966). Heidän saumaton yhteistyönsä Lars Keplerinä alkoi rakkaudesta jännityskirjallisuuteen ja -elokuviin. Sittemmin Joona Linna -sarja on lunastanut paikkansa pohjoismaisen kirjallisuuden eturivissä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut sarja on myynyt maailmalla 12 miljoonaa kappaletta ja sitä on käännetty 40 kielelle. Sarja tunnetaan sietämättömän vetävästä kerronnasta ja hyytävästä jännityksestä. Sarjan päähenkilöitä ovat kovia kokenut mutta empaattinen rikoskomisario Joona Linna ja hänen luottoparinsa, fiksu ja jumalaisen kaunis Saga Bauer. Uusin teos on tänä vuonna suomennettu Peilimies (Tammi).

Valter Lang
Valter Lang on Tarton yliopiston yliopiston historian ja arkeologian instituutin johtaja arkeologian professori, jonka käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan suomalaisten alkukodin jäljille.Teos herätti suurta huomiota ilmestyessään Virossa vuonna 2018. Yhden alkukodin sijaan Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja. Mukaansatempaava teos perustuu genetiikan, kielitieteen ja arkeologian uusimpiin tutkimustuloksiin.

Camilla Läckberg
Ruotsalainen Camilla Läckberg (s. 1974) on yksi maailman menestyneimmistä kirjailijoista. Läckbergin teoksia on käännetty 43 kielelle ja julkaistu yli 60 maassa. Supersuositun Fjällbäcka-sarjan jälkeen Läckbergin seuraava romaani vie lukijat Tukholmaan tapaamaan naista nimeltä Faye. Sarjan ensimmäinen osa suomennettiin viime vuonna (Kultahäkki, Otava) ja tänä vuonna on ilmestynyt Hopeasiivet (Otava)

Jens Mattsson
Jens Mattsson on Lundissa asuva ruotsalainen lastenkirjojen kustannustoimittajia ja lastenkirjastonhoitaja. Vi är Lajon! on hänen esikoisteoksensa. Jenny Lucander on Helsingissä asuva suomenruotsalainen kuvittaja. Vi är Lajon! sai helmikuussa 2019 Svenska litteratursällskapetin arvostetun palkinnon. Jens Mattsson & Jenny Lucander: Vi är Lajon! -kuvakirja, Förlaget M, 2019 on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokas.

Heather Morris
Heather Morris on kotoisin Uudesta-Seelannista ja asuu nykyään Australiassa. Hän vietti lapsuutensa Uuden-Seelannin maaseudulla vanhempiensa ja neljän veljensä kanssa. Opintojen jälkeen Morris päätyi sosiaalityöntekijäksi Monash Medical Centreen, jossa työskenteli yli 20 vuotta. Morris ilmoittautui elokuvakäsikirjoittamisen kurssille Australian College of Journalism -kouluun. Ensimmäistä kirjoittamiskurssia seurasi lukuisia kursseja Australiassa ja Yhdysvalloissa. Morris ammensi inspiraationsa sosiaalityöntekijän työssään kuulemistaan tarinoista. Kirjailija ja käsikirjoittaja Morris on kirjoittanut kaksi koskettavaa romaania vankileiriselviytyjistä. Sekä Auschwitzin tatuoija (2019, Aula & Co) että Cilkan tarina (2020, Aula & Co) ovat saavuttaneet huikean menestyksen sekä kansainvälisesti että Suomessa.

Jo Nesbø
Jo Nesbø on noussut ensin johtavaksi norjalaiseksi rikoskirjailijaksi Harry Hole -romaaneillaan, sitten johtavaksi pohjoismaiseksi kirjailijaksi. Tänä päivänä hän kamppailee jo tasapäisesti muutaman muun kirjailijan kanssa maailman suosituimman kirjailijan tittelistä. Vuonna 1960 Oslossa syntynyt Nesbø on saanut tunnustusta siitä, että hän on laajentanut rikosromaanin käsitettä poikkeuksellisen kirjallisen lahjakkuutensa ja kunnianhimonsa ansiosta sekä kyvyllään ymmärtää elämää meille kaikille yhteisessä modernissa, globaalissa maailmassa. Uusin teos on tänä vuonna suomennettu Valtakunta (Johnny Kniga).

Tommy Orange
Tommy Orange (s 1982) on kotoisin Oaklandista Kaliforniasta. Hän on cheyenne- ja arapaho-heimojen jäsen ja kutsuu itseään intiaaniksi. Hän opettaa luovaa kirjoittamista American Indian Arts -yliopistossa. Hänen esikoisromaaninsa Ei enää mitään (Aula & Co) oli ehdolla Pulitzer-palkinnon saajaksi ja palkittiin American Book Awardilla.

Moa Romanova
Ruotsalaisen Moa Romanovan persoonallinen debyyttialbumi Paniikkiprinsessa on paitsi sarjakuvaromaani myös selviytymistarina. Teos käsittelee paniikkihäiriötä, päihteitä ja lamauttavaa pelkoa elämän edessä – mutta myös sitä, miten huumorin avulla voi päästä eteenpäin. Kirjasta tuli Ruotsissa jättimenestys. Sammakko.

Elizabeth Strout
Elizabeth Strout (s. 1956) on kiitelty ja paljon luettu yhdysvaltalainen kirjailija. Hänet tunnetaan vahvana tarinankertojana, jonka teokset koskettavat taidokkaasti luoduilla henkilöhahmoillaan. Strout voitti vuonna 2009 Pulitzer-palkinnon teoksellaan Olive Kitteridge, josta on tehty Emmy-palkittu ja myös Suomessa ihastuttanut tv-minisarja. Pienoisromaani Nimeni on Lucy Barton oli monien muiden Stroutin teosten tavoin arvostelumenestys, joka nousi ansaitusti New York Timesin bestsellerlistan kärkeen. Elizabeth Strout on koulutukseltaan juristi. Hän on syntyisin Mainesta ja asuu nykyään New Yorkissa. Uusin teos on tänä vuonna suomennettu Pikkukaupungin tyttö (Tammi)

Liv Strömquist
Malmöläinen Liv Strömquist (s. 1978) on yksi Ruotsin tunnetuimmista sarjakuvantekijöistä. Häneltä on ilmestynyt kuusi sarjakuva-albumia, jotka ovat voittaneet Ruotsissa useita palkintoja ja joita on sovitettu näytelmämuotoon. Sarjakuvien lisäksi hän käsikirjoittaa ja juontaa radio-ohjelmia ja podcasteja. Strömquistin sarjakuvaa on aiemmin ilmestynyt suomeksi antologiassa Suffragettien city (toim. Johanna Rojola).

Åsa Wikforss
Åsa Wikforss on tietokirjailija ja Tukholman yliopiston teoreettisen filosofian professori ja Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Hän on myös Nobel-palkinnon myöntävän Ruotsin akatemian tuorein jäsen. Kirjassaan Vaihtoehtoiset faktat (Aula & Co) Wikforss pureutuu tiedon olemukseen ja siihen, miksi ihmisten on joskus helpompaa vastaanottaa vääristelty totuus kuin tutkimuksiin perustuva tieto. Pahimmillaan tuo taipumus johtaa disinformaation leviämiseen, josta Wikforss käyttää esimerkkinä Donald Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjaa. Wikforssin teos jaettiin Ruotsissa sen ilmestyttyä noin 110 000 lukiolaiselle.