Kiusaamisen nollatoleranssi ei ehkäise kiusaamista – empatia toimii paremmin

Monissa päiväkodeissa ja kouluissa julistetaan kiusaamisen nollatoleranssia – mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? 

Tyypillisesti kiusaava käytös kielletään jyrkästi ilman, että ymmärretään, miksi lapsi toimii kuten toimii tai ilman, että opetetaan lapselle vaihtoehtoisia tapoja toimia. Jos taustalla olevia syitä ei selvitetä, ongelma toistuu. Ajatellaan analogiana tunneilmaisua. Jos sanomme lapselle vakavasti, ettei hän saa itkeä ja kiukutella, hän ehkä lopettaa sen. Ulospäin lapsi näyttää rauhalliselta, mutta hänen sisällään on edelleen kaaos. Sama tilanne on sellaisten lasten kanssa, jotka kiusaa. Jos emme näe, mistä kurja käytös kumpuaa, emme voi aidosti auttaa. 

Kiusaaminen ei ole vain yksilön ongelma, vaan se liittyy vahvasti ryhmädynamiikkaan. Lapset kohtelevat toisiaan kaltoin esimerkiksi siksi, että he hakevat omaa paikkaansa ryhmässä, pelkäävät jäävänsä yksin tai voivat itse huonosti. Kun lapselle ei anneta keinoja käsitellä näitä tunteita ja tilanteita, hän voi turvautua kiusaaviin toimintamalleihin kerta toisensa jälkeen. Kiusaamisen tehokkaassa ehkäisyssä tarvitaan sekä yksilö- että yhteisölähtöistä näkökulmaa.

Olemme Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen, tunnetaitoihin erikoistunut psykologikaksikko ja Fanni Emotions -lastenkirjasarjan tekijät. Olemme kouluttaneet kasvatusalan ammattilaisia ja vanhempia jo vuosia, ja helmikuussa julkaisemme kaksi uutta kirjaa, Fanni ja kiusattu kaveri sekä Miu ottaa kädestä (Kumma). Kirjat opettavat lapsille tärkeitä kaveritaitoja, kuten toisten puolustamista, omien rajojen vetämistä ja vuorottelua.  Olemme kehittäneet Fanni ja kiusattu kaveri -kirjan pohjalta työpajakonseptin, jossa jalkaudumme päiväkoteihin ja kouluihin auttamaan lapsia ja aikuisia kiusaamisen ehkäisyssä ja ryhmäytymisen vahvistamisessa.

Työkokemuksemme mukaan oikeanlainen tieto on avain kiusaamisen ehkäisyyn. Mitä paremmin lapset ymmärtävät kiusaamisen syitä ja sitä, miten tilanteissa voi toimia, sitä helpompi heidän on selviytyä niistä. Samalla aikuiset voivat tukea lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja luoda turvallisempia ryhmiä.

Kiusaamisesta puhutaan paljon, mutta siihen puuttuminen on vaikeaa. Kuten psykologian professori Christina Salmivalli on todennut: ”Kiusaaminen ei koskaan tule loppumaan. Se on sisäänrakennettu meissä, että emme ole pelkästään hyviä toisillemme, vaikka meissä onkin hirveä potentiaali hyvään.” (HS 25.9.2024)

Siksi asian ydin ei ole vain kiusaamisen torjuminen, vaan sen ymmärtäminen.

Tervetuloa tutustumaan osastoomme 6f49!

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: team@fanniemotions.com

Fanni Emotions pähkinänkuoressa:

Fanni Emotions on psykologien kehittämä kotimainen brändi, joka tekee tunnetaitojen oppimisesta helppoa ja hauskaa. Tekijät on palkittu tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Kirjat:

• Fanni-kirjat on suunnattu 4–8-vuotiaille ja Miu-kirjat 0–3-vuotiaille.
• Lisäksi olemme kirjoittaneet vanhemmuuskirjan Hyvän vanhemman salaisuus.
• Sarjan kirjat ovat olleet Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? ja Suomen kustannusyhdistyksen bestseller-listoilla (2019–2020 ja 2022–2024).
• Kirjoja on myyty yli 250 000 kappaletta ja käännetty kahdeksalle kielelle.

Muut sisällöt:

• Lastenmusiikkialbumi ja teatteriesityksiä alle 3-vuotiaille.
• Koulutuksia vanhemmille ja ammattilaisille kasvatuksesta ja tunnetaitoihin liittyvistä teemoista.
• Työpajoja lapsille tunnetaitojen vahvistamiseksi.
• Brändiyhteistyöt mm. kotimaisten Metsolan ja Lappsetin kanssa.

Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme.