Kaisa Siipilehto -

Mihin suuntaan ohjaat muutosta?

Tiedämme, että digitaalisuus on muuttanut ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kuluttajakäyttäytymistä. Mitä se oikeasti tarkoittaa? Ymmärrämmekö nykypäivän saati tulevaisuuden asiakkaidemme käyttäytymistä tai mihin suuntaan digitaalisuus sitä muuttaa?

Yli 500 mainonnan, markkinoinnin ja median asiantuntijaa, ostajaa ja tutkijaa kokoontuivat Mainontapäivään Messukeskuksen Kokoustamoon 19.9. Päivän teemana oli tulevaisuus. Seminaaripäivä tarjosi innostavan puhujakattauksen onnistuneista bränditarinoista empatian lisäämisestä teknologisiin vuorovaikutuskanaviin. Tapahtumien tarkoitus pyörii usein muutoksen ympärillä – haetaan muutosta mielipiteisiin, asenteisiin tai toimintatapoihin. Ohjelmalla ja päivän puhujilla oli selvä muutoshalu ja vahva ote asiaansa, mikä sai varmasti jokaisen yleisössä istuvan synnyttämään uusia ideoita ja ajatuksia. Käsin kosteteltava tunnelma inspiroi löytämään suuntia muutoksiin.

Peter Hinssen vie yleisön matkalle ylihuomiseen.

The day after tomorrow

Katseet suunnattiin kauas horisonttiin. Askel huomiseen ei riitä vaan nyt kurkotetaan ajatukset ylihuomiseen, kuten Peter Hinssen The Day After Tomorrow -puheessaan kannustaa. Teknologia on jo täällä, se on arkipäivää, joka kehittyy koko ajan. Osaammeko hyödyntää jo sen tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnassamme ja asiakkaidemme tavoittamiseen? Hinssen haastaa kuulijaa entisestään ja kysyy ”What if we are only half way there?”.

Hän jatkaa latomalla esimerkkejä liittyen pinnalla oleviin termeihin kuten social, sharing, mobile, cloud, big data, blockchain, artificial intelligence, the internet of things, digital manufacturing, augmented reality, machine learning ja robotics. Vuonna 2016 maailman viisi suurinta yritystä oli teknologiayrityksiä. Sama on nähtävissä maailman arvostetuimpien brändien joukosta – väliin kiilaa vain Coca Cola sijalle neljä.

Teknologia mahdollistaa jakamisen ja keskustelun jatkumisen eri viestintäkanavissa vielä seminaarin jälkeenkin.

”Digital is the new normal”

Teknologia ja digitaaliset kanavat ovat muuttaneet ihmisten kanssakäymistä ja kuluttamista hyvinkin lyhyessä ajassa. Miten kosketusnäyttösukupolvi tulee käyttäytymään ja tekemään ostopäätöksensä, Hinssen kysyy. Aikuiset käyttävät viestintään vielä perinteisiä kanavia –puolet kommunikaatiosta tapahtuu sähköpostin ja puhelimen välityksellä, missä 12–15 vuotiaat teinit puolestaan käyttävät viestinnän välineinä pääasiassa sosiaalisia kanavia, viestintäappejä ja kuvaviestejä.

”Networks run on platforms”

Amazon osaa hyödyntää valtavaa verkostoaan viemällä muilta toimialoilta markkinaosuuksia. Amazon Go:n lanseeraus tiputti heti ruokakauppojen osakkeita. Kun teknologia on valmis ja kohderyhmäsi edustajat ovat valmiita, kysymys kuuluukin pysytkö kelkassa mukana vai oletko edelläkävijänä viemässä muilta markkinat? Mitä ja miten asiakas haluaisi ostaa sinulta ylihuomenna?

Walt Disney Worldin otettua käyttöönsä The Magic band -rannekkeen, joka lukijaan näyttämällä avaa hotellin oven, maksaa ostokset ja päästään laitteisiin, nosti ostoja 7 %. Käyttäjätutkimus kertoo tyytyväisyyden nousseen huikeat 23 %. Hinssen muistuttaakin hyödyntämään tosissaan kaikkea dataa, mitä on saatavilla ja kerättynä. Liian moni yritys tyytyy huipulla oloon. Hinssen kehottaa kehittää toimintaansa nimenomaan nousukauden aikaan, milloin kasvua voi tapahtua jatkuvasti ennen kuin kasvu tyssää tai taantuu.

Hinssen esitteli esimerkkejä teknologian mullistuksesta robotiikasta kenoälyn hyödyntämiseen.

Nykypäivänä ei ole varaa epäonnistua

Time-lehden kannessa komeilee isolla ”Uber fail”, kun Uberin ensimmäinen itseohjautuva auto kolaroi. Itseohjaavat autot voivat vähentämään auto-onnettomuuksia, mutta epäonnistuminen herättää epäluottamusta. Jokainen ihmisen ajama kolari ei päädy etusivulle, mutta robotti ylittää uutiskynnyksen.

Wow ja Wau – yllätyksiä ja ällistyttäviä asioita nähdään ja kuullaan päivittäin. Hinssenin mukaan teknologia mahdollistaa ja turmelee. Robottien varoitetaan varastavan ihmisten työpaikkoja. Se tarkoittaa, että työn kuva muuttuu.

Katri Saarikivi tutkii, miten tunteiden välittämistä voi kehittää eri vuorovaikutuskanavissa.

Mikä muuttuu?

Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan työ ei muutu. Se on loputonta niin kauan kun on ihmisiä. Muutos tapahtuu työnteossa. Saarikiven mielestä ihmisten vuorovaikutuksen digitalisoitumisessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Nykyisissä sähköisissä vuorovaikutuksen kanavissa tunteiden välittyminen on vielä hyvin vajavaista, mikä kuitenkin olisi erittäin tärkeää niin digitaalisessa kuin todellisessa elämässä. Sähköiset kommunikaatioympäristöt ovat vielä niin nuoria, eikä ne ole kehittyneet vielä siihen pisteeseen, että tunteita voisi välittää. Emojit ovat jo askel kohti tunnerikkaampaan vuorovaikutusta. Tunteiden jääminen pois tekee sen, että saatamme olla erittäin julmia esim. keskustelupalstoilla. Katrin mukaan teknologiaa odotellessa kannattaa työkalut laittaa kuntoon. ”Mitä jos olisimme vähän kivempia toisille töissä?” kysyy Saarikivi. Nyt jos koska organisaatiokulttuuri on hyvä virittää astetta avoimempaan ja empaattisempaan muotoon.

Saarikivi tarjoaa työkaluja ensiaskeleille:

  1. Tunnista mitä ongelmaa ratkaiset työssäsi ja kenen ongelma se on?
  2. Tunnusta onko vuorovaikutuksen laatu prioriteetti?
  3. Mittaa onko vuorovaikutuksen laatu korkea ja ovatko empatiataidot riittävät?
  4. Treenaa – empatiaa ja vuorovaikutusta voi harjoitellen kehittää.

 

Reijo Karhinen jakoi näkemyksiään muutostarpeista ja muutoksen mahdollistajista.

Miten voimme muuttua?

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan vuorovaikutus on keino rakentaa luottamusta tulevaan. Karhisen mukaan puhutaan liian vähän siitä, mitä voisi tehdä. Hän kehottaakin yleisesti puhumaan enemmän tulevaisuudesta kuin menneisyydestä. Johtaja voi olla tulppa, mutta onnistuneella vuorovaikutuksella kasvattaa luottamuspääomaa henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa. Ole avoin, läsnä ja viesti, Reijo tiivistää. Yritysmaailmassa voimme tehdä paljon. Johtajien tulisi uskaltaa muuttua ja muuttaa.

”Ilman ymmärrästyä ei synny sitoutumista.” Karhisen mukaan yhteisöllisyys on vetovoimaisempaa kuin koskaan. Avoin ja aktiivinen ulkoinen ja sisäinen viestintä ovat kulmakiviä. Karhinen haastaakin kaikki: ”uskalla vuorovaikuttaa, kuuntele, yritä ymmärtää ja kerro oma tarinasi positiivisen kautta.”

Hasan & partnersin Eka Ruolan mukaan hyvä tarina koostuu linkityksestä yrityskulttuuriin, ne ovat rationaalisia mutta emotionaalisesti erityisiä. Lisäksi tarvitaan vähän taikapölyä. Hän mukaansa 92 % odottaa yrityksiltä tarinoita. Yleisö on valmis.

 

Yleisön ja puhujien kommentteja päivän annista kuulet Mainontapäivän videolla.

 

Lisää inspiraatiota ja mahdollisia muutossuuntia tarjoilee tällä viikolla Nordic Business Forum. Kaksipäiväinen maailmanluokan liike-elämän seminaari käynnistyy tänään maanantaina Messukeskuksessa. Loppuunmyydyn 7 500 paikkaisen katsomon lisäksi tapahtumaa voi seurata livestream-lähetyksen kautta ympäri maailman. Tapahtuma on onnistunut kasvamaan vuosi vuodelta ja yllättämään asiakkaansa kerta toisensa jälkeen. Avainasemassa ovat markkinointi ja asiakaspalvelu. Moni vieras saa ensiluokkaista palvelua – Katkennut korko viedään paikattavaksi suutarille seminaarin aikana. Huikeita kokemuksia, tarinoita, jotka elävät ja kulkevat suusta suuhun. Lue Nordic Business Forumin vinkit onnistuneen kansainvälisen tapahtuman järjestämiseen.

Uusi Wicket Rabbit -konsepti tarjoilee kasvisruokaa maukkaasti.

Ravinto vaikuttaa keskittymiseen ja vireystilaan. Ruoka onkin jatkuvasti tapetilla ja varma puheenaihe tapahtumissa. Fazer Food Services tarjoilee tulevaisuuden ruokia ja räätälöi tilaisuuteen sopivat tarjoilut. Mainontapäivässä saimme maistaa uutta Wicked Rabbit -kasvisruokakonseptia, joka innostaa syömään lisää kasviksia. Nordic Business Forumissa maistatetaan nyt sirkkoja. Tutustu tarjoiluihin ja kysy lisää, mikä trendiruoka stimuloisi vieraitasi haukkaamaan palan muutoshalukkuutta.

 

Inspiroivaa viikkoa!

Kaisa

 

Kuvat: Mainontapäivä 2017 / Mainostajien liitto / Messukeskus